Selviytyminen arjesta
VIDEO: TYÖHÖN PALAAMINEN MASENNUKSEN JÄLKEEN
Videolla työterveyshuollon ja työlääketieteen asiantuntijalääkäri Kari-Pekka Martimo kertoo näkemyksiään siitä, missä vaiheessa työhön palaamista tulisi masennuksen jälkeen harkita, ja käy läpi työn muokkaamisen ja ammatillisen kuntoutuksen kaltaisia keinoja, joiden tuella paluu työelämään olisi mahdollisimman joustavaa.
VIDEO: MASENNUS JA TYÖ
Mielialahäiriödiagnoosien määrä työikäisen väestön keskuudessa ei ole viimeisten vuosien aikana lisääntynyt, mutta mielialahäiriöistä johtuva työkyvyttömyys on kasvussa. Videolla työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Kari-Pekka Martimo kertoo masennuksen ja työn yhteydestä sekä pohtii työn luonteen muuttumisen merkitystä tässä yhtälössä.
LEMPIN MASENNUS ALKOI JO NUORUUDESSA
”Masennukseni syyt löytyvät lapsuudestani. Äitini masentui, kun olin 3-vuotias ja myös isäni kärsi mielenterveysongelmista koko lapsuuteni ajan. Vanhempieni parisuhteessa oli paljon ongelmia, joten kodin olosuhteet olivat erittäin haastavat”, Lempi kertoo taustoistaan.
EMPPU TIETÄÄ, ETTÄ NEGATIIVISUUDEN KIERTEESTÄ VOI PÄÄSTÄ IRTI
”Ensimmäistä kertaa olin masentunut jo peruskouluiässä koulukiusaamisen vuoksi”, Emppu kertoo taustastaan. Masennus äityi pahimmilleen vuonna 2010 tapahtuneen vakavan liikenneonnettomuuden jälkeen. Diagnosoidun vaikean masennuksen lisäksi Empulla on useita muitakin diagnooseja, ja joukkoon mahtuu sekä psyykkisiä että fyysisiä sairauksia. ”Elämä jatkuvien kipujen kanssa ei ole helppoa, mutta paikalleen jääminen tuntuu vaihtoehdoista huonoimmalta”, Emppu kertoo.
MASENNUS PYSÄYTTÄÄ, HERÄTTÄÄ ÖISIN JA TEKEE HAJAMIELISEKSI
”Yhteistyö masentuneen kanssa on hyvän hoidon lähtökohta. Mietimme yhdessä toimivampia tapoja hahmottaa maailmaa, sekä elää masennuksen oireiden kanssa mahdollisimman hyvää elämää”, psykiatri ja kognitiivinen psykoterapeutti Maria Vuorilehto sanoo.
Netissä on paljon vinkkejä, kuinka masentunut voi tukea omaa toipumistaan, mutta harvan voimat riittävät niiden etsimiseen. Siksi omahoito pitäisi muistaa ja huomioida aina masennuksen hoitoa suunnitellessa.
VIDEO: MASENNUS KOKEMUKSENA – TOMMI MARJANEN
Masennuksen selättänyt Tommi Marjanen kertoo kokemuksistaan masennuksen kanssa ja siitä, miten hän onnistui palaamaan täysipainoiseen arkeen. Videolla Tommi jakaa myös omia vinkkejään muille masennukseen sairastuneille.
PAIKALLA, MUTTA EN LÄSNÄ – PRESENTEEISMI MASENNUKSEN ERITYISENÄ HAASTEENA
Sairauspoissaolot ovat jo pitkään olleet masennukseen liittyvien kustannusten keskiössä, ja aihetta on tutkittu runsaasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Vähintäänkin yhtä merkittäväksi asiaksi on kuitenkin nousemassa myös presenteeisimi, jonka taloudellisten vaikutusten on arvioitu olevan jopa sairauspoissaoloja suuremmat.
MASENNUKSESTA JOHTUVA TYÖKYVYTTÖMYYS ON MERKITTÄVÄ HAASTE
Masennusperusteinen työkyvyttömyys on yhteiskunnallisesti haastava ongelma, koska se koskettaa laajasti myös nuorempaa väestöä. Suurin osa työkyvyttömäksi joutuneista palaa työelämään vuoden sisällä, mutta heikentyneen toimintakyvyn vuoksi työhön paluun pitäisi tapahtua pienin askelin. Onnistunut työhön palaaminen edellyttää yleensä työyhteisön, työterveyshuollon ja kuntoutuksen saumatonta yhteistyötä.
TYÖ- JA TOIMINTAKYVYN SÄILYTTÄMINEN TÄRKEÄÄ
Suomessa vakavaan masennustilaan sairastuu vuosittain noin kuusi prosenttia työikäisestä väestöstä. Vielä useammat kärsivät lievemmistä masennusoireyhtymistä tai masentuneisuudesta.
MITEN SELVITÄ MASENNUKSESTA?
Masennuksesta toipumista voidaan tehokkaasti edistää lääkehoitojen ja erilaisten psykoterapioiden avulla, mutta myös henkilöllä itsellään on tässä tärkeä rooli. Masentuneella ihmisellä on useita erilaisia mahdollisuuksia tukea ja edistää omaa paranemistaan.
SARIN TARINA
Sari on nuori nainen, 20-vuotias historianopiskelija, joka harrastaa ratsastusta ja balettia. Hänen koulumenestyksensä on aina ollut erinomaista. Sari onkin viettänyt paljon aikaa koulun ja harrastuksiensa parissa. Harrastuksistaan johtuen, Sari on aina tarkkaillut ruokavaliotaan ja yrittänyt syödä terveellisesti.
RITVA SAI APUA KESKIVAIKEAAN MASENNUKSEEN
Ritva on 44-vuotias perhepäivähoitaja. Hänen isänsä kuoli traagisesti auto-onnettomuudessa Ritvan ollessa 9-vuotias. Isä oli Ritvalle hyvin rakas ja läheinen. Ritvan oireilu alkoi kolme vuotta sitten avioeroprosessin aikana.
