Masennukseen liittyy kognitiivisen toimintakyvyn häiriöitä

Kognitiiviset häiriöt yleinen ongelma
Kognitiivisella toimintakyvyllä tarkoitetaan tiedon hankintaan, varastoimiseen ja käyttämiseen liittyvää toimintaa. Siihen vaikuttavat monet tekijät, kuten mieliala, vireystila, stressi ja uni-valverytmi. Myös masennuksen on todettu vaikuttuvan ihmisen kognitiiviseen toimintakykyyn. Kognitiivisen toimintakyvyn häiriöt ovatkin varsin yleisiä masennuksen yhteydessä, ja peräti 94 prosenttia depressiopotilaista kärsii jostain kognitiivisesta oireesta masennusjakson aikana. Hiljattain julkaistun tutkimuksen mukaan depressiosta kärsivistä potilaista yli puolella oli keskittymisvaikeuksia ja lähes puolella muistivaikeuksia.

”Kognitiiviset oireet ovat hyvin tavallisia masennuksessa. Depressioon liittyviä kognitiivisen toimintakyvyn häiriöitä ovat esimerkiksi keskittymisvaikeudet, muistivaikeudet, psykomotorinen hidastuneisuus ja toiminnanohjauksen häiriöt,” kertoo dosentti, psykiatrian erikoislääkäri Merja Viikki Tampereen yliopistosta.

Vahvin näyttö masennuksen ja kognitiivisten toimintojen välillä on havaittu juuri toiminnanohjauksessa. Siinä ihmisen kyky säädellä tiedollisia toimintoja on usein heikentynyt ja hitaus ja juuttuvuus yleistä. Käytännössä tämä ilmenee esimerkiksi vaikeuksina suunnitella asioita, käyttää työmuistia, ylläpitää keskittymistä, aloittaa asioita, tehdä päätöksiä ja tehdä monia asioita samanaikaisesti. Lisäksi tavallinen kognitiivinen oire masennuksen yhteydessä on, että henkilö huomaa helposti negatiivisen palautteen ja on sille herkkä. Itseensä kohdistuvat toistuvat negatiiviset ajatukset ovat myös yleisiä.

Kognitiiviseen toimintakykyyn liittyvät vaikeudet eivät kuitenkaan ole aina helposti tunnistettavissa. ”Mikäli masennuspotilas havaitsee esimerkiksi vaikeuksia päätöksenteossa, keskittymisessä tai tehtävien loppuunsaattamisessa, kärsii hän todennäköisesti kognitiivisista oireista. Tuolloin potilaan kannattaa puhua oireista hoitavan lääkärin kanssa,” Viikki kuvailee.

Moni tekijä yhteydessä kognitiivisiin häiriöihin
Masennuksen ja kognitiivisten oireiden väliselle yhteydelle ei ole vielä toistaiseksi löytynyt selkeää syytä, mutta on havaittu, että oireita ilmenee selvimmin vaikea-asteisen ja pitkäaikaisen masennuksen yhteydessä. Oireita saattaa kuitenkin ilmetä myös lievemmästä masennuksesta kärsivillä potilailla. Lisäksi tietyt sairauden yksilölliset ominaisuudet, kuten sairastumisikä, psykoottisten piirteiden olemassaolo, muu psykiatrinen sairaus sekä sairauden vaihe ovat yhteydessä kognitiivisten oireiden ilmenemiseen.

Useimmat kognitiivisen toimintakyvyn häiriöistä korjautuvat toipumisen myötä, mutta arvioiden mukaan jopa 44 prosenttia kärsii oireista vielä depressiosta toipumisen jälkeen. Vaikeista, psykoottisista ja toistuvista masennusjakosoista kärsineillä potilailla häiriöiden ilmenemisen todennäköisyys on toipumisen jälkeen poikkeuksellisen suuri. Mikäli kognitiiviset oireet jäävät pysyviksi, ne voivat myös altistaa uusille masennusjaksoille.

Uhkakuvana työ- ja toimintakyvyn heikkeneminen
Kognitiiviset oireet voivat vaikuttaa paitsi toimintakyvyn heikkenemiseen ja masennuksen hoidon tehokkuuteen, myös potilaan työkykyisyyteen sekä sosiaalisiin suhteisiin. Nuorilla masennuspotilailla kognitiiviset häiriöt vaikuttavat usein keskeisesti myös itsenäistymiseen, opiskeluun, ja perheen perustamiseen liittyviin ratkaisuihin. Siksi masennuspotilaiden olisi hyvä tietää, millaisia kognitiivisia oireita on olemassa ja miten niitä voisi tunnistaa. 

Työ- ja toimintakyvyn heikkeneminen on ongelmallista potilaalle itselleen, mutta myös kansantaloudellisesti. Masennus yksistään on yleisimpiä kansanterveyden ongelmia, jolla on suuri vaikutus ihmisten työkykyyn. Kognitiivisen toimintakyvyn vaikeudet ovat osaltaan lisäämässä tätä taakkaa. Erityisen ongelmallista on kognitiivisten oireiden jatkuminen masennusjakson jälkeen, sillä ne vaikeuttavat työhön paluuta ja työkykyisyyden palautumista, vaikka potilaalla ei olisikaan enää varsinaisia masennusoireita.

Kognitiivisten oireiden hoito nyt ja tulevaisuudessa
Kognitiivisten oireiden selvittämiseen on olemassa monia erilaisia neuropsykologisia mittareita ja testejä. Niiden avulla on mahdollista mitata muun muassa kognition eri osa-alueita: kognitiivisia perustoimintoja voidaan arvioida erilaisilla kielellisillä tehtävillä sekä motoriikka- ja hahmottamistehtävillä. Prosessointinopeutta puolestaan arvioidaan erilaisin merkkikokein. Kun potilaan kognitiiviset oireet on tunnistettu, voidaan niiden hoito aloittaa. 
Tällä hetkellä kognitiivisen toimintakyvyn häiriöitä hoidetaan esimerkiksi psykoterapialla, johon kuuluu esimerkiksi kognitiivinen käyttäytymisterapia. Myös monet masennuslääkkeet voivat helpottaa epäsuorasti kognitiivisia oireita parantamalla mielialaa ja depressio-oireita. Nykyiset masennuslääkkeet eivät kuitenkaan vaikuta suoraan kognitiivisiin oireisiin. ”On valitettavan tavallista, että potilaalla on kognitiivisia oireita masennuslääkehoidosta huolimatta. Psykoterapialla voidaan kuitenkin hoitaa joitain depressioon liittyviä kognitiivisia oireita, kuten negatiivisia tulkintoja tapahtumista tai itseen kohdistuvia negatiivisia ajatuksia,” Viikki kertoo.

Tunnista kognitiiviset oireet:
• Vaikeudet päätöksenteossa
• Tavaroiden hukkaaminen tai muistivaikeudet
• Vaikeus keskittyä sanomalehden lukemiseen, TV:n katseluun tai keskustelun seuraamiseen
• Vaikeus aloittaa asioiden tekemistä, kuten kotitöitä
• Vaikeus saada askareet tai tehtävät suoritettua loppuu

Mikäli kärsit masennuksesta ja tunnistit jonkin ylläolevista oireista, sinun kannattaa keskustella asiasta hoitavan lääkärin kanssa.