Masennuksen kulku ja ennuste vaihtelee

Masennuksen kulku ja ennuste vaihtelee

Masennus ei ala tunneissa tai päivissä. Se alkaa yleensä lievistä esioireista, joita esiintyy muutaman viikon tai jopa usean kuukauden ajan. Tämän jälkeen oireet pahenevat. Oireiden lisääntyessä ja niiden voimakkuuden kasvaessa masennus saavuttaa huippunsa. Keskeinen oire on masentunut, surullinen, ärtyinen tai tyhjä mieliala sekä alentunut kyky tuntea mielenkiintoa tai mielihyvää.

”Masennuksen kulkuun ja ennusteeseen voidaan vaikuttaa aktiivisella hoidolla.”

Muina oireina voi olla väsymystä tai univaikeuksia, laihtumista tai painonnousua, keskittymis- ja muistivaikeuksia, liikkeiden hidastuneisuutta tai levottomuutta, seksuaalista haluttomuutta, arvottomuuden ja toivottomuuden tunnetta sekä vakavammissa tapauksissa itsemurha-ajatuksia ja kuolemantoiveita.

Masennuksen ennusteeseen vaikuttavat monet yksilölliset tekijät. Suuri merkitys on läheisten tuella ja oikealla hoidolla.

Vakavat masennustilat uusiutuvat ja kroonistuvat herkästi. Niiden kulkuun ja ennusteeseen voidaan kuitenkin aktiivisella hoidolla huomattavasti vaikuttaa. Oireiden lievittäminen onnistuu ja sairauden uusiutumista pystytään estämään, kun lääkehoito aloitetaan ajoissa ja sitä jatketaan toipumisen jälkeen riittävän pitkän ajan.

Toistuvista masennusoireista kärsivät potilaat tai heidän läheisensä pystyvät usein tunnistamaan masennuksen esioireet ja hakeutumaan hoitoon ennen varsinaisen masennustilan kehittymistä. Hoitoon hakeutuneilla masennuksesta toipuminen kestää keskimäärin puolesta vuodesta vuoteen. Osalla masennus voi kuitenkin jälkioireineen jatkua jopa vuosia.

Oireiden helpottuessa alkaa masennuksen toipumisvaihe. Toipuminen on täydellinen vasta, kun kaikki oireet ovat hävinneet. Masennustilan jälkeen saattaa joskus esiintyä jälkioireita, kuten muistin heikkenemistä. Masennuksen uusiutumistaipumuksen ja jäännösoireiden vuoksi lääkitystä on hyvä jatkaa riittävän pitkän aikaa (täydellisen) oireettomuuden jälkeen.


Masennuksen oireet muuttavat tunnetilaa ja toimintakykyä

Masennuksen oireet muuttavat tunnetilaa ja toimintakykyä

Masennuksen oireet ovat monimuotoisia, ja ne vaihtelevat esimerkiksi vaikeusasteen, esiintymistiheyden ja keston mukaan. Elämän kriisitilanteet ja stressi voivat aiheuttaa monenlaisia ohimeneviä mielenterveyden ongelmia, jolloin oireita voi ilmetä myös henkilöillä, jotka eivät sairasta masennusta. 

”Oireiden varhainen tunnistaminen ja riittävän aikainen hoitoon hakeutuminen parantaa huomattavasti sairauden ennustetta.”

Masennus voi myös kätkeytyä hyvin monenlaisten oireiden ja vaivojen taakse ja saattaa siksi jäädä kokonaan huomaamatta. On hyvä muistaa, että masennuksen oireiden varhainen tunnistaminen ja riittävän aikainen hoitoon hakeutuminen parantaa huomattavasti sairauden ennustetta.

Masennuksen oireet näkyvät yleensä tunnetilan ja toimintakyvyn muutoksina. Lievissä masennustapauksissa toimintakyky on yleensä vielä kohtalainen ja voi ilmetä esimerkiksi tyytymättömyytenä ja ärtyisyytenä. Vaikeammissa tapauksissa oireita on runsaasti ja ne haittaavat merkittävästi toimintakykyä tai ihmissuhteita.

Seuraavassa on listattuna muutamia tyypillisimpiä oireita, jotka saattavat liittyä masennukseen.  Kannattaa muistaa, että masentuneella henkilöllä ei välttämättä esiinny kaikkia mainittuja oireita, vaan oirekuva on yksilökohtainen. Masennustilan diagnoosi edellyttää vähintään neljää seuraavista oireista, joiden on kestettävä yhtäjaksoisesti ainakin kahden viikon ajan.

Masentunut mieliala: Tunnetila on suurimman osan aikaa syvästi alakuloinen, ja huomiota on vaikea kohdistaa muihin asioihin.

Mielihyvän menetys: Asiat, joista aiemmin on saanut mielihyvää, eivät enää tuota nautintoa. Oire jatkuu päivästä toiseen ja esiintyy suurimman osan aikaa.

Uupumus: Olotila on jatkuvasti väsynyt ja jaksamaton. Pienikin teko, kuten lievä fyysinen ponnistus, tuntuu raskaalta ja vaatii voimia.

Itseluottamuksen tai itsearvostuksen menetys: Luottamus omaan kykyyn selviytyä elämässä on selvästi heikentynyt, eikä masentunut arvosta itseään.

Kohtuuton itsekritiikki ja syyllisyydentunne: Ajatukset keskittyvät jatkuvasti omaan persoonaan. Omia tekemisiä väheksytään ilman erityisiä perusteita.

Toistuvat kuolemaan liittyvät ajatukset tai itsetuhoinen käytös: Ajatukset kohdistuvat vahvasti kuoleman ympärille, ja mielessä pyörii itsensä vahingoittaminen.

Päättämättömyyden ja keskittymiskyvyttömyyden tunne: Masentunut on epävarma tehdessään arkisia päätöksiä, joista hän on aikaisemmin selvinnyt helposti. Hänellä on vaikeuksia keskittyä esimerkiksi lukemiseen tai muuhun tarkkaavaisuutta vaativaan toimintaan.

Psykomotorinen hidastuminen tai kiihtyneisyys: Liikkeet voivat hidastua ja kasvot voivat vaikuttaa ilmeettömiltä. Toisaalta voi esiintyä kiihtyneisyyttä, joka ilmenee esimerkiksi raajojen tarkoituksettomina liikkeinä, pakonomaisena kävelynä tai tuskaisena huokailuna.

Unihäiriö: Unihäiriö voi ilmetä nukahtamisvaikeutena, unen pinnallisuutena ja katkonaisuutena sekä liian varhaisena heräämisenä. Joillakin masennus voi oireilla myös liiallisena nukkumisena.

Ruokahalun ja painon muutos: Masentunut voi menettää ruokahalunsa ja ruoka voi tuntua vastenmieliseltä. Tämä johtaa selvään painon laskuun. Joillakin paino voi nousta.


Masennukseen liittyy kognitiivisen toimintakyvyn häiriöitä

Masennukseen liittyy kognitiivisen toimintakyvyn häiriöitä

Kognitiiviset häiriöt yleinen ongelma

Kognitiivisella toimintakyvyllä tarkoitetaan tiedon hankintaan, varastoimiseen ja käyttämiseen liittyvää toimintaa. Siihen vaikuttavat monet tekijät, kuten mieliala, vireystila, stressi ja uni-valverytmi. Myös masennuksen on todettu vaikuttuvan ihmisen kognitiiviseen toimintakykyyn. Kognitiivisen toimintakyvyn häiriöt ovatkin varsin yleisiä masennuksen yhteydessä, ja peräti 94 prosenttia depressiopotilaista kärsii jostain kognitiivisesta oireesta masennusjakson aikana. Hiljattain julkaistun tutkimuksen mukaan depressiosta kärsivistä potilaista yli puolella oli keskittymisvaikeuksia ja lähes puolella muistivaikeuksia.

Kognitiiviset oireet ovat hyvin tavallisia masennuksessa. Depressioon liittyviä kognitiivisen toimintakyvyn häiriöitä ovat esimerkiksi keskittymisvaikeudet, muistivaikeudet, psykomotorinen hidastuneisuus ja toiminnanohjauksen häiriöt,” kertoo dosentti, psykiatrian erikoislääkäri Merja Viikki Tampereen yliopistosta.

Vahvin näyttö masennuksen ja kognitiivisten toimintojen välillä on havaittu juuri toiminnanohjauksessa. Siinä ihmisen kyky säädellä tiedollisia toimintoja on usein heikentynyt ja hitaus ja juuttuvuus yleistä. Käytännössä tämä ilmenee esimerkiksi vaikeuksina suunnitella asioita, käyttää työmuistia, ylläpitää keskittymistä, aloittaa asioita, tehdä päätöksiä ja tehdä monia asioita samanaikaisesti. Lisäksi tavallinen kognitiivinen oire masennuksen yhteydessä on, että henkilö huomaa helposti negatiivisen palautteen ja on sille herkkä. Itseensä kohdistuvat toistuvat negatiiviset ajatukset ovat myös yleisiä.

Kognitiiviseen toimintakykyyn liittyvät vaikeudet eivät kuitenkaan ole aina helposti tunnistettavissa. ”Mikäli masennuspotilas havaitsee esimerkiksi vaikeuksia päätöksenteossa, keskittymisessä tai tehtävien loppuunsaattamisessa, kärsii hän todennäköisesti kognitiivisista oireista. Tuolloin potilaan kannattaa puhua oireista hoitavan lääkärin kanssa,” Viikki kuvailee.

Moni tekijä yhteydessä kognitiivisiin häiriöihin

Masennuksen ja kognitiivisten oireiden väliselle yhteydelle ei ole vielä toistaiseksi löytynyt selkeää syytä, mutta on havaittu, että oireita ilmenee selvimmin vaikea-asteisen ja pitkäaikaisen masennuksen yhteydessä. Oireita saattaa kuitenkin ilmetä myös lievemmästä masennuksesta kärsivillä potilailla. Lisäksi tietyt sairauden yksilölliset ominaisuudet, kuten sairastumisikä, psykoottisten piirteiden olemassaolo, muu psykiatrinen sairaus sekä sairauden vaihe ovat yhteydessä kognitiivisten oireiden ilmenemiseen.

Useimmat kognitiivisen toimintakyvyn häiriöistä korjautuvat toipumisen myötä, mutta arvioiden mukaan jopa 44 prosenttia kärsii oireista vielä depressiosta toipumisen jälkeen. Vaikeista, psykoottisista ja toistuvista masennusjakosoista kärsineillä potilailla häiriöiden ilmenemisen todennäköisyys on toipumisen jälkeen poikkeuksellisen suuri. Mikäli kognitiiviset oireet jäävät pysyviksi, ne voivat myös altistaa uusille masennusjaksoille.

Uhkakuvana työ- ja toimintakyvyn heikkeneminen

Kognitiiviset oireet voivat vaikuttaa paitsi toimintakyvyn heikkenemiseen ja masennuksen hoidon tehokkuuteen, myös potilaan työkykyisyyteen sekä sosiaalisiin suhteisiin. Nuorilla masennuspotilailla kognitiiviset häiriöt vaikuttavat usein keskeisesti myös itsenäistymiseen, opiskeluun, ja perheen perustamiseen liittyviin ratkaisuihin. Siksi masennuspotilaiden olisi hyvä tietää, millaisia kognitiivisia oireita on olemassa ja miten niitä voisi tunnistaa.

Työ- ja toimintakyvyn heikkeneminen on ongelmallista potilaalle itselleen, mutta myös kansantaloudellisesti. Masennus yksistään on yleisimpiä kansanterveyden ongelmia, jolla on suuri vaikutus ihmisten työkykyyn. Kognitiivisen toimintakyvyn vaikeudet ovat osaltaan lisäämässä tätä taakkaa. Erityisen ongelmallista on kognitiivisten oireiden jatkuminen masennusjakson jälkeen, sillä ne vaikeuttavat työhön paluuta ja työkykyisyyden palautumista, vaikka potilaalla ei olisikaan enää varsinaisia masennusoireita.

Kognitiivisten oireiden hoito nyt ja tulevaisuudessa

Kognitiivisten oireiden selvittämiseen on olemassa monia erilaisia neuropsykologisia mittareita ja testejä. Niiden avulla on mahdollista mitata muun muassa kognition eri osa-alueita: kognitiivisia perustoimintoja voidaan arvioida erilaisilla kielellisillä tehtävillä sekä motoriikka- ja hahmottamistehtävillä. Prosessointinopeutta puolestaan arvioidaan erilaisin merkkikokein. Kun potilaan kognitiiviset oireet on tunnistettu, voidaan niiden hoito aloittaa.
Tällä hetkellä kognitiivisen toimintakyvyn häiriöitä hoidetaan esimerkiksi psykoterapialla, johon kuuluu esimerkiksi kognitiivinen käyttäytymisterapia. Myös monet masennuslääkkeet voivat helpottaa epäsuorasti kognitiivisia oireita parantamalla mielialaa ja depressio-oireita. Nykyiset masennuslääkkeet eivät kuitenkaan vaikuta suoraan kognitiivisiin oireisiin. ”On valitettavan tavallista, että potilaalla on kognitiivisia oireita masennuslääkehoidosta huolimatta. Psykoterapialla voidaan kuitenkin hoitaa joitain depressioon liittyviä kognitiivisia oireita, kuten negatiivisia tulkintoja tapahtumista tai itseen kohdistuvia negatiivisia ajatuksia,” Viikki kertoo.

Tunnista kognitiiviset oireet:

  • Vaikeudet päätöksenteossa
  • Tavaroiden hukkaaminen tai muistivaikeudet
  • Vaikeus keskittyä sanomalehden lukemiseen, TV:n katseluun tai keskustelun seuraamiseen
  • Vaikeus aloittaa asioiden tekemistä, kuten kotitöitä
  • Vaikeus saada askareet tai tehtävät suoritettua loppuu

Mikäli kärsit masennuksesta ja tunnistit jonkin ylläolevista oireista, sinun kannattaa keskustella asiasta hoitavan lääkärin kanssa.


Video: kognitiiviset oireet

Video: kognitiiviset oireet

Heini Ahveninen
Työterveyshuollon erikoislääkäri
Terveystalo

Videon keskeiset teemat:

  • Kognitiivisten oireiden merkitys masennuksessa
  • Minkälaisia kustannuksia tiedonkäsittelyn ongelmat aiheuttavat yhteiskunnalle?
  • Miten tunnistaa masennukseen liittyviä kognitiivisia oireita? Entä mitä niille voi tehdä?
  • Miten masennukseen liittyvät kognitiiviset oireet tulisi huomioida työyhteisössä?
  • Mitä asialle voidaan tehdä työyhteisön sisällä?
  • Miten kognitiiviset oireet vaikuttavat masennuksesta toipumisen määrittelyyn?

Lue lisää:
Masennukseen liittyy kognitiivisen toimintakyvyn häiriöitä »