Masennus pysäyttää, herättää öisin ja tekee hajamieliseksi

Yhteistyö masentuneen kanssa on hyvän hoidon lähtökohta. Mietimme yhdessä toimivampia tapoja hahmottaa maailmaa, sekä elää masennuksen oireiden kanssa mahdollisimman hyvää elämää”, psykiatri ja kognitiivinen psykoterapeutti Maria Vuorilehto sanoo.

Netissä on paljon vinkkejä, kuinka masentunut voi tukea omaa toipumistaan, mutta harvan voimat riittävät niiden etsimiseen. Siksi omahoito pitäisi muistaa ja huomioida aina masennuksen hoitoa suunnitellessa.

Omahoito on oleellinen osa masennuksen hoitoa

Masennuksen hoito on kokonaisuus, joka usein muodostuu lääkehoidosta ja terapeuttisista hoidoista. Masennuksesta toipumisessa myös sairastuneella itsellään on oltava aktiivinen rooli.

Omahoito on oleellinen osa masennuksen hoitoa ja hyviin hoitotuloksiin harvoin päästään ilman sitä. Omahoidon tavoitteena on, että masennusta sairastava yrittää aktiivisesti muuttaa omaa tapaansa ajatella itsestään tai ympäristöstään”, Vuorilehto kertoo.

Vuorilehto toivoo, että potilaan hoitoon liittyisi omahoitosuunnitelma oli kyse sitten psyykkisestä tai fyysisestä sairaudesta. Masentuneiden kohdalla omahoidon suunnittelu on erityisen tärkeää tehdä yhdessä, sillä masennus on itsessään passivoiva sairaus. Potilas pitäisikin nähdä enemmän yhteistyökumppanina, eikä vain hoidon kohteena. Lisäksi omahoitosuunnitelmaa tehdessä pitäisi aina myös määritellä, miten suunnitelman toteutumista seurataan.

Ei liian kovia tavoitteita, vaan konkreettisia keinoja

Vuorilehto toteaa, että hyvä omahoitosuunnitelma koostuu konkreettisista vinkeistä, jotka mietitään masennuksen taustalla olevien syiden perusteella. Masentuneet monesti vaativat itseltään liikaa, joten omahoitosuunnitelman lähtökohta voi olla opetella tekemään jotain hyödytöntä ja mielihyvää tuottavaa. Omahoito voi auttaa masentunutta oivaltamaan, ettei ihmisenä ole sen arvokkaampi, vaikka olisikin saanut jotain aikaiseksi.

Jos taas masennuksen taustalla on jatkuva uhrautuminen toisten puolesta, voidaan omahoitosuunnitelmassa keskittyä itsestä välittämiseen. Konkreettinen ohje voisi olla, että masentunut käy ostamassa itselleen kukkia. Käytöstään muuttamalla saattaa huomata, kuinka vähän elämässä on tullut tehtyä asioita vain itseään varten.

On myös tärkeä löytää asioita, jotka tuottavat itselle mielihyvää. Monia auttaa esimerkiksi liikunta, luonnossa liikkuminen ja musiikin kuunteleminen. Itseltään ei kuitenkaan kannata vaatia liikaa ja aloittaa voi pienestäkin. Korttelin ympäri käveleminen on onnistuminen jo itsessään. ”Tärkeintä on, että tekeminen tuntuu mukavalta”, Vuorilehto toteaa.

Masennuksesta toipumista ei pidä suorittaa

Parantumistakin voi suorittaa, ja Vuorilehto kehottaakin välttämään suorituspainetta aiheuttavaa tekemistä. Masennus syvenee ja syyllisyys pahenee, kun ei jaksakaan tehdä sitä, minkä tietäisi olevan itselle hyväksi.

Koko kakkua ei kannata haukata kerralla. Mutta kannattaa pohtia, jos jaksaisi tehdä jotain pientä? Pienilläkin onnistumisilla on suuri merkitys omalle hyvinvoinnille. Tärkeintä on varmistaa, ettei tule pettymyksiä”, Vuorilehto kertoo.

Masennus oireilee monella tavalla

Vuorilehto kannustaa hakeutumaan lääkäriin mahdollisimman nopeasti, jos mieli on maassa, asiat eivät kiinnosta kuten yleensä ja olo on jatkuvasti väsynyt. Unihäiriöt ovat tyypillinen masennuksen oire, ja moni masennus paljastuukin unettomuuden syitä selvitellessä.

Jo keskivaikeaan masennukseen liittyy usein erilaisia kognitiivisia oireita kuten muistihäiriöitä ja keskittymisvaikeutta. Vuorilehto kertoo oireiden näkyvän selvästi myös hänen vastaanotollaan.

Masentuneelta saattaa hävitä jutun punainen lanka kesken lauseen. Monet huolestuvat, kun avaimet ovat jatkuvasti hukassa ja kalenteri unohtuu kotiin. Osa luulee oireiden johtuvan stressistä, mutta monesti taustalla onkin masennus.

Pelkkä kognitiivisten oireiden tai uniongelmien hoitaminen ei auta, vaan ensin pitää keskittyä masennuksen hoitamiseen. Moni hallitsee kognitiivisia oireita kalenterimuistutusten ja muistilistojen avulla, mutta unohtelusta ja mokailusta ei pidä soimata itseään.

Omahoito voi auttaa oivaltamaan, että itseään pitää paitsi palkita, myös lohduttaa. Se on taito, josta meille kaikille olisi hyötyä elämässä”, Vuorilehto kannustaa.